Stressasin turhaan eilen kielikoulua. Siellä olikin ihan kivaa. Olin jo melkein jopa ihan mukana. Se opettajakin kehui minua monta kertaa! No, ehkä siksi, että se kuvitteli edelliskerran perusteella, että olen joku aivan vajari, joka ei ole koskaan kuullutkaan sanaakaan ranskaa, ja nyt yhtäkkiä taivuttelinkin epäsäännöllisiä verbejä ihan oikein. (Eh, en itsekään tiennyt osaavani niitä enää, mutta jostain takaraivosta ne vielä tulivat ihan itsestään.)
Tänään onneksi viimeinen päivä tätä viikkoa. Lapset leikkivät äsken mielikuvitusystäviensä(?) kanssa. Olin vähän hämmentynyt, mutta mikäs siinä.
Nyt voisin mennä suihkuun ja sellaista ja sitten vaikka leikkiä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti